25/05/21

Retkien anatomiaa


 




Ne löytyvät aina yllättäen

vaikka niitä etsitäänkin tositarkoituksella

En ole varma 

mikä meidät pysäyttää

(tiedätkö sinä?) 

 

Poluilla liike on kuin pyyhkisi pölyjä itsestään

Kantapäistä puskeutuvat juuret, sormenpäät

synnyttävät

 

Kesäpesää, samalla kun maisemien matot leviävät

allani

 

Ja olenko muistanut kertoa, että kameran napse on

minulle näiden näyttämöiden sydänääni?

 

                                                                

 

Kysyit tiedänkö mikä meidät pysäyttää

tiedän vähän mutta en kokonaan

 

Siinä kohdassa kasvuolosuhteet täyttyvät

on ajatukset läpäisevä maa

tuulinen tuulensuoja

Joinain päivinä puolivarjossa aurinko ripottelee

harkittuja pisteitä kämmeniin ja hiuksiin

 

Maisema kulkee edellä avaa meille huoneita

tänään löysimme suuren salin ja

joen vettä lusikoivan sillan

 

Kuvan itämisaika vaihtelee

yön yli niiden pitää vetäytyä

tiivistyä ja imeä kaikki maku

Aamulla itää uusin silmin

 

Tallenna nimellä

sammalkuorrutteiset eteisen seinät

tiheästi hengittävä kuusikko

veden äkillisen pakenemisen jäljet

Tanssin väri tänään nuori paju

 

Suuren salin katolla kulkee kaukojuna

sisällä läpinäkyvät matkustajat

 

Kerro minulle missä tanssi asuu

sieltä joestako sen poimit?

 

                                                                

 

 

Minun kehoni on katiska, poimuri,

siivilä.

Se on harava

(ja joskus myös roskapihdit)

 

Se on hereillä hiljaakin

haistaa korvillaan

näkee ihollaan

kuulee varpaillaan

 

ja kuvittelee!

Sielunsa syvyyksiä myöten.

 

Tanssit ovat ovelia,

niiltä ei pilkettä puutu.

Poimuriini voi hypätä kala

ja katiska voi täyttyä

ketunleivilläsi.

 

Voiko yllätyksiä poimia? 

Voiko tätä hiljaisuutta kerätä

talteen?

 

Minä liikun ja liikutun

Olen olen olen!

 

Ja kun hetki alkaa tanssia,

minäkin olen valmis

 


 



 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti