01/08/21

Liikkeen ja paikallaanolon matkakirjeitä osa 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hiekkaan tanssitut hetket,

lokkien kiljunnan tahdistimella.

Kaikki mitä kehoni tekee
jättää valuvan vanan
joka jo syntymässään häviää.

Vaikka valutan hiekkaa kehostani,
se tarraa minuun kiinni
kunnes lokin kiljaisu
pysäyttää minut

mutta hiekkaa ei pysäytä 
kukaan eikä mikään.

Joten heitän tätä
keijukaisten kiveä
ja tanssin suu auki kuin lapsi

(vaikka tiedän takahampaitteni
ritisevän lopun päivää)

Itku pitkästä ilosta
tarkoittaako se kenties tätä:

Hiekkaa autossa
Hiekkaa anopin lattioilla
Hiekkaa sohvan uumenissa

Suihkun jälkeen,
silti:

Hiekkaa hiusrajassa,
hiekkaa puhtaissa lakanoissa
yön mittainen kuorintahoito

hellii sekin kai tavallaan?
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 Tuijasein,

Tämä puu puuttui meidän retkeilijäin muistilistasta, mutta ei puutu enää: Puu, joka kasvoi palkista ja haaveili isona tulevansa purjeveneeksi.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti